Joulukuusi ulos. Riisun kodin hiljailleen kullasta ja punaisesta.
Raketit räiskyvät, syön hyvää ruokaa, nautin ystävien hyvästä seurasta ja viimeisistä lomapäivistä. Valan tinaa lasten kanssa ja laulan täydestä sydämestä karaokea. Niinkuin vain osaan.
Ja vuosi vaihtuu.Siihen liittyy itselläni myös pysähtyminen ja pohdiskelu, varmaan jo käytännön pakostakin. Ovathan molemmat työt sopivasti lomatilassa, joululahjakirjat luettu ja saan itseni ajettua alas. Siinä sitten sitä istun - joulukiireiden jälkeen loppuun puristettuna- löysästi ja laiskasti paikallani ja mietin, mitä on tullut tehtyä, mitä vielä olisi tehtävä ja mikä olisi pitänyt jättää tekemättä.
Lupauksista olen luopunut, pohdinnatkaan eivät usein saa aikaan sen suurempia elämän muutoksia. Haikeutta tuottavat eniten kuitenkin juuri ne asiat, joille en mitään mahda. Ajan kuluminen. Lasten kasvaminen. Ja lopulta kaiken pohdinnan päätteeksi totean, että en tekisi mitään toisin, jos saisin uudelleen valita.
Hyvää vuotta 2013 kaikille. Käytetään aikamme parhaalla mahdollisella tavalla - se on rajallista.
